Lyhyt historia

Katsaus MARK historiaan

MARK:in toiminnan juuri on Reklaamimiesten Kerho, joka perustettiin virallisesti 12.1.1928. Reklaamista kaikki siis alkoi...

Vuosien varrella on yhdistyksen nimi toiminnan kehittyessä muuttunut. Reklaamimiesten Kerhosta tuli 1930-luvun alussa Mainosmiesten Kerho heti sen jälkeen, kun suomenkieleen kilpailun jälkeen päätettiin ottaa käyttöön reklaami-sanan vastine mainos.

Naisilla on ollut aina MARK:in toiminnassa tärkeä rooli. Niinpä vuonna 1936 tasa-arvon nimissä Mainosmiesten Kerhosta tuli Suomen Mainosyhdistys.

Ankarien sotavuosien jälkeen oli taas aika pohtia toiminnan kehittämistä ja yhdistyksen nimen kattavuutta. Uudeksi toiminnan aluetta paremmin kuvaavaksi nimeksi päätettiin vuonna 1950 Suomen Mainos- ja Myyntiyhdistys SMMY.

Markkinointiyhteisöön on aina kuulunut annos tunteitten paloa. Tämä näkyi myös SMMY:ssä. Lyhenne säilyi, mutta järjestys vaihtui eli vuonna 1956 päätettiin yhdistyksen nimeksi Suomen Myynti- ja Mainosyhdistys SMMY.

Markkinointi-käsitteen vakiinnuttua nykyiseen sisältöönsä päätettiin yhdistyksen nimeksi 1.1.1979 alkaen Suomen Markkinointiliitto, josta tuli ystävien kesken SML.

Vuonna 2003 otettiin käyttöön uusi virallinen nimi MARK Suomen Markkinointiliitto. MARK on nykyisin kattonimi kaikelle liiton toiminnalle, siis
- MARK Suomen Markkinointiliitto ry
- MARK Kustannus Oy
- www.mark.fi

Sadanpaamies_2.JPGSadanpäämiehet

Suomen Myynti- ja Mainosyhdistyksen (SMMY) hallitus päätti 1960-luvun lopulla hankkia yhdistykselle omat toimitilat. SMMY:n huoneistorahastoa kartuttivat Idea-päivät sekä yhdistyksen järjestämä suuri pohjoismainen HEL 11 -kongressi. Lisärahoitusta kuitenkin tarvittiin, joten asiassa päätettiin kääntyä jäsenistön puoleen. Yhdistyksen taloustoimikunnan asettama "SMMY:n osakehuoneiston rahoittamista ideoiva toimikunta" ehdotti jäsenistön piirissä suoritettavaa keräystä. Jokainen, joka lahjoitti huoneiston ostamista varten 100 mk, saisi kiitokseksi kuvansa yhdistyksen neuvotteluhuoneen seinälle sadanpäämiestauluun.

Tavoite oli 15.000-17.000 markkaa ja se ylitettiin. Valokuvia kertyi 200 kpl. 100 mk oli vuonna 1967 kunnioitettava lahjoitussumma, kun vertaa tuon ajan rahan ostoarvoa nykyiseen. Projektin toteutti SMMY:n taloustoimikunta, apunaan yhdistyksen toimiston henkilökunta.

Huoneiston ostopäätöksen aikaan yhdistyksen puheenjohtaja oli rehtori Niilo Hentola (1964-1965), rahoittamista ideoivan toimikunnan puheenjohtajan oli toimitusjohtaja Einari Ylinen ja taloustoimikunnan puheenjohtajana toimi johtaja Ingemar Rosén. Huoneistokauppa toteutettiin keväällä 1967, jolloin yhdistyksen puheenjohtaja oli pääjohtaja Orvo Lehmus (1966-67).

SMMY muutti huhtikuussa 1967 vuokratiloista Iso Robertinkadulta omiin tiloihin, osoitteeseen Fabianinkatu 4 b 10. Vuonna 1905 valmistuneessa Jugend-talossa sijaitseva huoneisto käsitti viisi huonetta, keittiön ja eteishallin. Huoneisto oli itse asiassa vain runsas puolikas koko kerroksen kattavasta asunnosta. Huoneiston edellinen omistaja jäi asumaan huoneiston toiseen puolikkaaseen.

Keräykseen osallistuneet jäsenet maksoivat lahjoituksensa ajallaan, mutta valokuvien toimitus otti aikaa. Lahjoittajien nimet merkittiin tauluun aakkosjärjestyksessä ja jokaisen nimen yläpuolelle varattiin samankokoinen tila valokuvaa varten. Taulut kiinnitettiin näkyvälle paikalle yhdistyksen neuvotteluhuoneen seinälle. Valokuvia pyydeltiin ja lisättiin nimillä merkityille paikoille vielä pitkään. Viimeinen kuva kiinnitettiin paikalleen kesällä 2001. Taulut on propattu seinään niin hyvin, että seinän uudelleenmaalaus on tehty pari kertaa irrottamatta sadanpäämiestauluja.

Kun elettiin aikaa ennen digikameroita ja sähköpostia, oli luennoitsijan valokuvan saaminen seminaariesitteisiin joskus hidasta. Jos puhujaksi oli pyydetty joku sadanpäämiehistä, kuvan saanti nopeutui, kun puhujalle todettiin, että otamme kuvan sadanpäämiestaulusta. Kukaan ei halunnut esitteeseen vanhaa kuvaa.

Yhdistys vaurastui Ideapäivien onnistumisen myötä. Tämä mahdollisti lisäneliöiden hankinnan. Huoneiston edellinen omistaja halusi myydä loputkin neljännen kerroksen neliöt yhdistykselle. Kaupat tehtiin, mutta myyjä asui vuokralaisena tiloissa vielä muutaman vuoden. Koko kerros otettiin yhdistyksen omaan käyttöön, kun toiminta laajeni ja henkilökunta kasvoi. Vakituisia henkilöitä oli enimmillään 12.

Niilo Hentola kävi vähintään kerran vuodessa tervehtimässä yhdistyksen väkeä ja samalla tarkistamassa huoneiston kunnon. Hän oli tyytyväinen SMMY:n hallituksen päätökseen ostaa huoneisto ja muisti myös kiittää siitä, että huoneistoa pidettiin hyvässä kunnossa.

Teksti: Leena Saksa (toimistopäällikkö vv. 1972-2004) 

Pilkkoset - Vastuullista varainhankintaa

Pilkkoset Oy (2014)

Kun haluat pitää iskulauseestasi kiinni, rekisteröi se Iskulauserekisteriin

Kirjaudu MARKin jäsensivuille

MARK tarjoaa jäsenilleen ensiluokkaisia mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen ja verkostoitumiseen. Etkö ole vielä jäsen? Liity mukaan!

Unohdin salasanani!

Miksi liittyä jäseneksi? x