Uuden ajan johtajuus ja työ

Julkaistu 05.05.2015

”Me johtajat piiloudumme, emmekä osallistu julkiseen keskusteluun. Siksi kuva meistä on epäinhimillinen”,
on sitaatti Helena Åhmanin johtajuutta koskevasta tutkimuksesta.

MARK Kirjailta vapun alla käynnisti MARK Insight –ryhmän (ent. Consumer Insight, ent. Tutkimusjaosto) raikkaan puhuttelevan ohjelmiston. Nyt aiheena oli uuden ajan johtajuus ja työ.

Helena Åhman on johtamisen asiantuntija. Hän on kirjoittanut Johtajien tabut –kirjan Kari Neilimon kanssa. Hänen kanssaan Kirjaillassa esiintyi Filosofian Akatemian toimitusjohtaja Karoliina Jarenko.

Keskeisinä teemoina olivat sisäinen motivaatio ja intuitio, joiden kummankin olemassaolo myönnetään, mutta niiden merkitystä johtamisessa ja yrityksen tuloksen muodostuksessa vähätellään.

”Julkisuus haluaa viihdettä, johtaja haluaa asiaa?” Näinkö on todellisuudessa? Arvojohtamisesta Åhman esitteli mielenkiintoisen tutkimuksesta poimitun kommentin: ”Viisi vuotta sitten en iljennyt puhua arvopohjaisesta johtamisesta. Minut olisi leimattu haihattelijaksi.”

Muutos työelämässä on käynnissä. Jarenko totesi, että herra-renki-asetelma ei enää istu nykyaikaiseen työelämään, jossa motivoituneisuuden pitää lähteä ihmisistä itsestään sisältä päin. Johtajien tehtävä on luoda edellytykset motivaatiolle, joka yleensä tarkoittaa selkeitä tavoitteita ja mahdollisuutta tehdä asiat itsenäisesti. Keskustelussa tosin viitattiin kokemuksiin, joissa luovuus, motivaatio ja tehokkuus nousivat huomattavasti, kun olosuhteet asettivat tiukat rajat esimerkiksi ajan suhteen. Kaksi tuntia aikaa suorittaa koko tehtävä tarkoittaa kaiken muun siirtämistä sivuun, täydellistä keskittymistä ja tietynlaista flow-tilaa, joka on hurmaavaa ja samalla kuluttavaa.

Mitä tarvitaan enemmän ja mitä vähemmän? Tässä Åhmanin lista:

Enemmän:
1. Johtamisen näkemistä läpinäkyvänä arvoristiriitojen ratkaisuna.
2. Tilannetajun, tunnetajun ja ajattelutaitojen tuomista vahvemmin johtamisen kehittämisen agendalle.
3. Uusien liiketoimintamallien luomista ja mm. sähköistymisen hyödyntämistä uusissa malleissa.
4. Johtoryhmien ja hallitusten nykyisten toimintatapojen vahvaa kyseenalaistamista ja arvokapasiteetin parempaa hyödyntämistä.

Vähemmän:
1. Läpinäkyvyyden näkemistä uhkana, se on mahdollisuus.
2. Statusajattelua ja ihmisten välimatkan ylläpitämistä. Sitä pitää vähentää tietoisesti.
3. Oman johtamistavan kertomatta jättämistä, sekä organisaatiossa että mediassa.
4. Tiettyjen ryhmien – kuten naisten tai nuorten – aivokapasiteetin käyttämättä jättämistä.

Jarenko viittasi läpinäkyvyyteen ja ihmisten välisen välimatkan lyhentämiseen. Johtajan oli helppo ennen pauhata yksisuuntaisesti omaa erinomaisuuttaan. Nykyään johtajan on altistettava itsensä aidolle vuorovaikutukselle ihmisten kanssa. Se on kuluttavaa, mutta todellista johtamista, jossa kukin työtekijä itse kykenee osallistumisensa kautta motivoitumaan. Jarenkon mukaan sisäinen motivaatio syntyy kolmesta komponentista: Vapaus, virtaus ja vastuu. Kulttuurin muutos on menossa, ja sitä pitää muuttaa, jotta valtavat intuitiiviset voimavarat vapautuvat ja pääsevät hyötykäyttöön.

Hyvä uutinen yrityksen johdolle ja sijoittajalle on se, että tuloksenteko ja yksilön motivaatio kulkevat käsi kädessä. Ne eivät ole toistensa vastakohtia.

Liity jäseneksi

Kun liityt MARKin jäseneksi, saat välineitä kaupalliseen menestymiseen ja kasvuun markkinoinnin keinoin. Kun sinä kehityt, yrityksesi ja koko Suomi menestyy.